Kuvat ja teksti Marja-Leena Eronen-Santakallio
Hattulan Pyhän Ristin kirkko 1400-luvun loppupuolelta on Hämeen vanhin kirkko. Keskiaikana Pyhän Ristin kirkko oli maailmalla tunnettu pyhiinvaelluskohde, koska kirkossa oli palanen Kristuksen ristiä. Tuota ristin palaa siellä ei enää aikoihin ole ollut, mutta kirkko on edelleen kuuluisa upeista seinä- ja kattomaalauksistaan.
Kirkon koristeltu katto. Holvikattojen maalauksia ei koskaan ole peitetty kalkkimaalilla. Pylväitä ja seiniä peitettiin kalkkisivelyllä 1820, mutta vuonna 1886 maalauset paljasterriin uudelleen. Vuosina 1934-1940 on Pyhän Ristin kirkon maalauksia entisöity. Kirkon ikkunat ovat alunperin olleet paljon pienemmät.
Hattulan Pyhän Ristin kirkossa oli erinomaisena oppaanamme hämeenlinnalainen soitinrakentaja Vilppu Vuori.
Seinällä on Hattulan Madonna Neitsyt Maria 1300-luvulta.
Puinen kasteallas 1400-luvun jälkipuoliskolta.
Alttaritaulun ”Pyhä ehtoollinen” on maalannut Nils Schillmark vuonna 1782.
Kirkon saarnastuolit ovat taitavaa käsityötä vuosisatojen takaa. Saarnasuolia kannattelee pyhimys Kristoforos. Legendan mukaan voimakas pyhimys kantoi ihmisiä vaarallisen joen yli, kunnes eräänä päivänä hän sai harteilleen pienen lapsen hahmossa olevan Jeesuksen. Kristoforoksen nimi tarkoittaa Kristuksen kantajaa.
Seuraavasta Hattulan seurakunnan linkistä pääset tutustumaan enemmän kirkon seinämaalauksiin: https://www.hattulanseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot/pyhan-ristin-kirkko/kuvia-pyhan-ristin-kirkosta
Puuveistoksilla on alunperin ollut jalometalliset kruunut, jotka ovat mahdollisesti takavarikoitu uskonpuhdistuksen yhteydessä. On myös esitetty, että talvella 1496 Suomeen ryöstöretken tehneet venäläiset olisivat vieneet kruunut.
Oikealla puuveistos Pyhä Yrjänä ja lohikäärme 1500-luvulta.
Pyhän Ristin kirkon kärsimyskrusifiksi on Liedon mestarin tekemä.
Hattulasta siirryimme Petäykseen, jossa söimme lounaan ja nautimme aurinkoisen päivän maisemista mukavassa seurassa.
Petäyksestä matkasimme Lepaalle, missä HAMK kouluttaa puutarha-alan ammattilaisia. HAMKin hortonomikoulutukset ovat ainoat laatuaan Suomessa. Lepaalla toimii myös Biotalouden tutkimusyksikön rakennettu ympäristö -tutkimusryhmä. Opiskelu- ja tutkimusympäristön lisäksi Lepaa on myös tapahtumakeskus. Kampuksen yhteydessä olevalla Lepaan viinitilalla pidetään jokavuotuinen tilaviinikilpailu, jossa valitaan vuoden tilaviinit. Siellä järjestetään myös viinimaistajaisia, mutta me jätimme ne väliin ja siirryimme museoon.
Oppaamme Sinikka Hämäläinen.
Pekolan liikenteen kuskimme ja jäsensihteeri Marja Tarkkonen.
Lepaan Puutarhamuseo sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa kartanomaisemassa. Puutarhaliitto ja Lepaan puutarhaoppilaitos perustivat museon 1975.
Museo sijaitsee Lepaan viinitilan vintillä.
Kevätretken ilmoittautumiset otti vastaan Merja Härönen, joka tässä kirjoittaa nimensä museon vieraskirjaan.
Päivi Törmä ja Marja Tarkkonen tutustumassa museon näyttelyyn.
Lepaan savipaja sijaitsee Lepaan viinitilan pihapiirissä.
Marja-Leena, joka on ottanut nämä kuvat kuvagalleriaan pääsi itsekin kuvaan.
Lepaan savipajan tuotteet kestävät konepesua ja vaikka kiukaan päällä, sillä ne ovat korkeanpolton käsin tehtyä keramiikkaa. Keraamikot Pirkko ja Erkki Hyttinen loihtivat kauniita ja mielikuvituksellisia esineitä
